Ovidius lyhyesti
Ovidius (koko nimeltään Publius Ovidius Naso (=suvun lisänimi joka takoittaa nenäkästä)) syntyi Italiassa 20.3. 43 eaa varakkaaseen perheeseen. Hänen isänsä halusi hänestä lakimiehen, mutta Ovidius ei pitänyt ajatuksesta. Hän oli aina tuntenut vetoa runouteen, mutta ei päässyt kunnolla toteuttamaan itseään kuin vasta 25-vuotiaana, kun hänen veljensä kuoli ja Ovidius päätti ryhtyä ammattirunoilijaksi.
Ovidius oli naimisissa kolmen eri naisen kanssa ja siinä välillä hänellä oli mahdollisuus viettää villiä poikamieselämää, joka näkyy myös hänen eroottisissa runoissaan (katso Rakastamisen taito).
Ovidius karkoitettiin 8 jaa, ja hän kuoli 17/18 jaa.
Kirjailijana hän oli aikansa roomalaisista runoilijoista modernein. Hänen rakkausrunoutensa oli omaa luokkaansa: peittelemätöntä. Rakkausrunoissa näkyi pääkaupunkilaisen nautinnonhaluinen asenne.
Teokset:
Amores
Heroides
De medicamine facieci (Kasvojen kaunistuskeinot)
Ars amatoria (Rakastamisen taito)
(Jatko-osa) Remedia amoris (Rakkauden parannuskeinot)
Metamorphoses (Muodonmuutoksia)
Fasti
Ibis
Tristia (Tuskat/ Valituslauluja)
Epistulae ex Ponto (Kirjeitä Mustalta mereltä)
Rakastamisen taito
Rakastamisen taito on runoelma, joka on luokiteltu eroottiseksi lemmenoppaaksi. Se sisältää lähinnä miehille flirtti- ja iskuvinkkejä kuinka saada nainen. Rakkauden taito herätti Ovidiuksen aikana pahennusta ylemmissä virkaelimissä. Keisari Augustuksen pyrkimyksenä oli palauttaa vanhan ajan avioliittohyveet, jotka olivat alkaneet Roomasta pikkuhiljaa hävitä. Ovidiuksen teos oli ristiriidassa Augustuksen pyrkimyksien kanssa ja Ovidius joutui automaattisesti Augustuksen epäsuosioon tämän loukatessa hänen pyrkimyksiään avoimesti. Tilanne antoi Augustukselle myöhemmin hyvän tekosyyn karkoittaa Ovidius maasta. Todellinen syy liittyi Augustuksen tyttärentyttären Julian siveettömyysskandaaliin johon Ovidius liittyi epäsuorasti. Hän oli kai nähnyt jotain mitä ei olisi pitänyt, mutta julkisuudessa ei kerrottu tätä oikeaa syytä vaan karkoituksen syyksi sanottiin epäkunnioittava suhtautuminen lakeihin ja valtioon. Sekä Julia että Ovidius karkoitettiin.Tosiaan Ovidiuksen tyyli oli omaperäisen riskialtista, joka näkyy suorasukaisessa kirjoitustyylissä. Hänen aikansa muut runoilijat poikkesivat hänessä etenkin sillä, että he myötäilivät keisaria ja tukivat tämän päätöksiä ja mielipiteitä.
Kirjassa Ovidius antaa vinkkejä kuinka valita sopiva nainen, missä tavata sopiva nainen ja kuinka valloittaa sopiva nainen ja miten toimia erilaisissa tilanteissa. Ovidius on siis hyvin ottanut selvää. Kirjassa on tavallisia ihmisiä ja jumalia, mistä saa helposti selville aikakauden eli antiikin. Jumalatkin esitellään usein eroottisessa valossa tässä teoksessa. Juonta eikä päähenkilöitä ole, mutta miljöö sijoittuu Italiaan etenkin Roomaan.
Omat mielipiteet
Omasta mielestäni kirja oli hauskaa luettavaa ja oli huvittavaa huomata, etteivät miehet ole muuttuneet paljoakaan 2000 vuodessa. Olen tyytyväinen, että luin juuri tämän. Jumalien nimet ja muut kummalliset sanat tekivät välillä ymmärtämisestä haasteellista, mutta onneksi takana on selitykset näille kummallisille sanoille ja nimille.
Muodonmuutoksia
Muodonmuutoksia pidetään Ovidiuksen pääteoksena. Se jäi kuitenkin Ovidiukselta viimeistelemättä karkoittamisen vuoksi. Se on kokoelma myyttejä ja muita tarinoita maailman synnystä runoilijan aikoihin asti. Se sisältää 15 kirjaa ja noin 12 000 säettä. Runot ovat kirjoitettu heksamenttimitalla alunperin, mutta käännöksissä on vaikeaa säilyttää tietyt kaavat koska muuten tekstistä tulisi sekava ja kaikenmaailman runonmitat menisivät kuitenkin pilalle.Teos on vähän niin kuin kertomuskokoelma, koska teemat ja kertomakeinot ovat melko hajanaisia mutta kuitenkin yhtenäisiä, koska ne ovat järjestetty aijan mukaan. Ovidius on halunnut mahduttaa kaikki antiikin kirjallisuudenlajit. Kirja sisältää jumaltaruja (tottakai), tiivistettyjä eepoksia, tragedioita, hymnejä, monologeja, opetusrunoelmia jne. Ovidius ei itse keksinyt kertomiaan tarinoita, vaan elävöitti ja säilytti niitä ja valitsi ne tietenkin tarkkaan, että ne sopivat yhteen. Jos siis haluaa tutustua antiikin kirjallisuuteen ei melkein tarvitse lukea muuta kuin Ovidiusken
Muodonmuutoksia niin on jo hyvin perillä.
Omat mielipiteet
Minusta kirja oli äärimmäisen sekava. Jo Rakastamisen taitoa lukiessa en jaksanut kunnolla kiinnittää kaikkiin outoihin nimiin ja sanoihin huomiota vaan luin eteenpäin ja toivoin ymmärtäväni jotain. Tämä tyyli ei sitten toiminutkaan Muodonmuutoksia lukiessa, koska outoja nimiä ja sanoja oli paljon enemmän.
